Jahtaaminen

12.06.2013

VIETIN TAKAA-AJAMANA

"Koirani vihaa polkupyöriä, mopoja ja rullaluistelijoita", on yleinen ongelmakoira-asiakkaaksi tulevan kommentti. "Se saa täyden raivarin, haukkuu, repii remmissä ja hyökkäilee niitä kohti, eikä siihen saa mitään kontaktia", jatkaa asiakas.

Sarjakuvasankarit

On erittäin harvinaista, että koira vihaisi polkupyöriä, tavallisimmin syy moiseen ei-toivottuun käyttäytymiseen löytyy koiran vieteistä. Sarjakuvissakin koiran kanssa leikitään aina kepinheittoa, ei siis ole ihme, että näin tapahtuu myös normaalissa elämässä. Monet kuvittelevat kepin tai pallon perässä juoksemisen olevan hyvää kuntoilua koiralle. Onhan se toki sitäkin, mutta tietämättään ihminen samalla vahvistaa koiran saalisviettiä ja aiheuttaa koiralle turhaa stressiä.

Adrenaliinin vaikutus

Mitä enemmän koiralle heitellään leluja pentuiällä, sitä todennäköisemmin se myöhemmin jahtaa kaikkea nopeasti liikkuvaa. Joka kerta, kun koira rynnistää saaliin perään, sen elimistö saa adrenaliiniryöpyn. Tämä on yksi susilta peritty ominaisuus, joka takaa ravinnonsaannin ja hengissä säilymisen. Adrenaliinin ansiosta elimistö toimii nopeammin, voimakkaammin ja tehokkaammin. Jokapäiväinen lelujen jahtaaminen kuitenkin aiheuttaa koiralle stressiä, koska vanha adrenaliini ei ehdi poistua elimistöstä ennen uutta adrenaliinisysäystä.

Saalisvietillä näyttävyyttä

Koulutuksessa saalisvietti on toivottava asia. Agilityssä, tottelevaisuudessa, vinttikoirien ratajuoksussa, suojelussa ja monissa muissa koiraharrastuslajeissa saalisviettiä käytetään hyväksi. Koirien suoritukset saadaan nopeammiksi ja näyttävämmiksi palkkaamalla koira lelulla tai hihalla. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun voimakkaan saalisvietin omaava koira joutuu kotikoiraksi, jossa se ei saa purkaa saalisviettiään hyväksyttyihin kohteisiin.

Liike aktivoi koiraa

Saalisvietti tarkoittaa minkä tahansa liikkuvan asian jahtaamista. Puista lentelevät lehdet, jänikset, pikkukoirat, lumikola tai mikä tahansa koirasta poispäin liikkuva kohde mielletään saaliiksi. Se juostaan kiinni ja usein saalisvietti päättyy kohteen puremiseen ja tapporavistukseen. Koira hyökkää vastaantulevaa juoksijaa kohti vasta sen ollessa kohdalla. Ei siksi, että se vihaisi juoksijaa, vaan siksi, että saalisvietti aktivoituu nimenomaan koirasta poispäin menevästä liikkeestä, ei sitä kohti tulevasta.

Kyllääntyvä vietti

Saalisvietti on ns. kyllääntyvä vietti. Kun kissa näkee hiiren liikkuvan, se jahtaa sitä ja kiinni saadessaan syö sen. Kun kissa on saanut kiinni useita hiiriä, se vain makaa paikoillaan, vaikka hiiret juoksisivat sen yli. Vietti on kyllääntynyt, kissa on saavuttanut päämääränsä ja saanut vatsansa täyteen. Tämän takia jotkut koirat eivät jahtaa autoja keskustassa, jossa autoja vilisee joka suunnalta ja jatkuvasti, mutta yksittäiset autot hiljaisen tien varrella saavat koiran sekoamaan.

Itseään palkitsevaa

Toisilla roduilla, kuten metsästys-, paimen- ja vinttikoirilla saalisvietti toimii voimakkaampana kuin muilla roduilla. Saalisviettiä ei voi koirasta poistaa, mutta se pystytään suuntaamaan sallittuihin kohteisiin, tätä viettiä siis pystytään kontrolloimaan. Koira joka nauttii takaa-ajotilanteista, palkitsee itse itseään. Vaikka "saalis" pääsikin tällä kertaa pakoon, on jo itse jahtaaminen ollut koiralle palkitsevaa. Tämän takia jahtaamisen poisopettaminen ei-sallituista kohteista vaatii kurinalaista harjoittelua ja oikeaa ajoitusta.

Puutu ajoissa

Tilanteeseen pitää puuttua ennen kuin koira ehtii tekemään syöksyn eli jo siinä vaiheessa, kun koira alkaa tuijottaa vastaantulevaa kohdetta. Kun koira säntää saaliin perään, se ei kuule, näe eikä haista enää mitään. Siinä vaiheessa on turha koettaa huutaa koiralle, heiluttaa namipalaa sen kuonon edessä tai yrittää rauhoittaa sitä. Koiran toiminta keskeytetään sille sopivalla tavalla ennen hyökkäystä ja koira palkataan saalisvietillä poispäin ei-toivotusta kohteesta. Alkuharjoittelussa saalisleikkejä käytettään vain näissä provosoiduissa tilanteissa, huvin vuoksi ei heitellä mitään.

Vaaraksi ympäristölle

Jahtaamiseen pitää puuttua sen takia, että jahtaava koira on vaaraksi sekä itselleen, että ympäristölleen. Polkupyörien perässä juokseva koira ei katso ympärilleen ja jää helposti auton alle. Koira, joka jahtaa jänistä heikoille jäille, voi jäädä sille tielleen osuessaan sulaan tai avantoon. Pikkukoirat ja lapset ovat valitettavan usein koirien jahtauskohteena. Pikkukoirat eivät kestä ison koiran tapporavistusta ja lapsen vanhemmille on turha selitellä pureman syytä. Tähän ongelmaan voidaan puuttua, kouluta siis koirasi ennen kuin vahinko sattuu!

Kirjoittaja: Janita Leinonen

Julkaistu Koirapostissa