Osa 1

12.06.2013

KOIRAT LEHDEN KYSYMYS- JA VASTAUSPALSTA osa 1

Ajattelin kysyä sitä, että miten voisin opettaa koirani pysymään vapaana? Olisi mukava, jos voisin puuhastella koirani kanssa pihalla. Dogini on 7-vuotias. Itse en ole keksinyt opetustapaa. Pelkään, että koira karkaa ja tapahtuu jotain hirveää. Täällä meidän pienessä kylässä on koiranvihaaja, eikä olisi kiva, jos koirani menisi hänen pihaansa ja hän satuttaisi sitä. Mikä siis olisi sopiva konsti?

- Doglove -92 -

Hei Doglove!

Koirasi karkaa vain, mikäli sen mielestä muu maailma on mielenkiintoisempi kuin sinä. Mitä enemmän järjestät koirallesi hauskoja hetkiä, sitä tarkemmin se pitää vaarin, ettet pääse häviämään sen näkyvistä. Usein ihmiset antavat koirilleen ruokaa ja rapsutuksia pelkästään sisätiloissa. Samoin leluilla leikkiminen tapahtuu kotona. Koira oppii siihen, että omistajasta on hyötyä ja huvia vain sisällä. Ulkona aktivointia järjestävät vastaantulevat ihmiset ja koirat, hajut ja ympäristön tapahtumat, miksi siis pitää kontaktia ulkona tylsään omistajaan?

Tarjoa koirallesi sen mielestä hauskoja asioita ulkona. Ota lenkille mukaan herkkupaloja ja koirasi lempilelu. Leiki sen kanssa eri paikoissa ja tilanteissa ja järjestä koiralle mielenkiintoisia hetkiä sinun seurassasi esim. antamalla sen etsiä namipaloja ruohikosta.

Tärkeintä suhteen luomisessa on kuitenkin se, että koira joutuu tottelemaan sinua päivittäin. Ennen ruokaa, ennen leikkimistä ja ennen ulkoilua vaadit sitä tottelemaan käskyäsi. Voit pyytää koiran luoksesi tai käskeä sen istumaan hetki paikoillaan. Koiralta ei voi vaatia tottelemista vain kerran viikossa. Joko tottelevaisuutta vaaditaan päivittäin, tai sitten sitä ei vaadita lainkaan.

Aluksi vapautta kannattaa mennä harjoittelemaan aidatulle alueelle, jossa voit testata kuinka hyvin koirasi pitää sinuun kontaktia ja kuinka hyvin se tottelee luoksetulokäskyäsi.

Janita

1. Mitä kaikkia syitä voi olla koiran aggressiiviseen käytökseen muita koiria kohtaan? Miten tästä käytöksestä pääsee eroon?

2. Miten koiralle voi opettaa sen alueen rajat, jolla se saa liikkua vapaana ollessaan?

3. Onko hännän takaa ajaminen vahingollista koiralle? Voiko sen saada loppumaan? Koiralla on punkkipanta, jonka pitäisi karkottaa kaikki ulkoloiset, joten kirpuista ei ilmeisesti ole kyse.

- Minttu –

Hei Minttu!

1. Tämä kysymys on niin laaja, että siihen kunnolla vastaamiseen menisi useampi sivu. Tässä muutamia vaihtoehtoja koiran aggressiivisuuteen muita koiria kohtaan.

Koira voi olla aggressiivinen toisia koiria kohtaan huonojen kokemusten takia. Vieras koira on joskus päässyt hyökkäämään päälle ja koira ei sen takia enää luota vieraisiin koiriin.

Toinen tavallinen syy on sosiaalistamisen puute pentuna. Koiran sosiaalistamiskausi ja tehokkain oppimisvaihe kestää n. 12 ensimmäistä elinviikkoa. Jos koira ei tuona ajanjaksona saa tutustua erilaisiin koiriin (uroksiin, narttuihin, isoihin, pieniin, nuoriin, vanhoihin, karvaisiin ja karvattomiin), niin se ei opi kunnolla tuntemaan ja käyttämään elekieltä. Kaikki mihin koira totutetaan ihan pentuna, on sille tuttua ja turvallista myöhemminkin. Mitä vähemmän pentu saa kokemuksia, sitä arempi ja varautuneempi siitä tulee.

Kolmas syy aggressiivisuuteen on koulutuksen puutte. Koiralle ei ole opetettu kuinka sen halutaan eri tilanteissa käyttäytyvän. Silloin vietit ja vaistot ohjaavat sen toimintaa.

Neljäs syy voi olla stressi ja turhautuminen. Koira purkaa liiallista energiaa itse keksimällään tavalla. Monille koirille niiden elämän ainoa kohokohta on ulkoilulenkit ja siellä vastaantulijoille riehuminen.

Viides syy voi olla kiputilat tai sairaudet. Ihmisenkin hermo on kireällä, jos vaikka hammasta särkee kovasti.

Kuudes syy voi löytyä hormonitoiminnasta. Nartuilla esiintyy maternaalista aggressiivisuutta, jolloin narttu käyttäytyy aggressiivisesti vain juoksujen, valeraskauksien tai tiineyksien aikana. Uroksilla taas tunteet voivat kuumentua toisia uroksia kohtaan, kun jollain naapuruston nartulla on juoksuaika.

Syy voi löytyä myös mallioppimisesta. Nuorempi koira ottaa mallia perheen vanhemmasta koirasta tai muista vastaantulijoista.

Käytökseen puututaan syyn mukaan. Arkuuttaan aggressiivista koiraa ei missään tapauksessa kouluteta samalla tavalla kuin dominoivaa koiraa. Ei siis puututa koulutuksessa pelkkään oireeseen, vaan nimenomaan syyhyn, joka ko. käytöksen aiheuttaa.

2. Koiraa kierrätetään alueen rajoja pitkin kymmeniä kertoja ja hoetaan esim. sanaa "raja".

Kun koira jo itse tietää kyseisen lenkin, aletaan tehdä provosointiharjoituksia. Joku kulkee alueen ulkopuolella tai heitetään vaikka pallo rajan yli. Kun koira juoksee kulkijan tai pallon perään, karjaistaan rajan kohdalla "EI". Koira on aluksi liinassa, joka estää koiraa tekemästä väärin ja ylittämästä rajaa. Heti kun koira tottelee ja pysähtyy, koiraa kehutaan "hieno raja, hyvä raja" ja palkataan nameilla tai lelulla.

Koiralle pitää olla palkitsevampaa pysyä rajojen sisäpuolella kuin juosta niiden toiselle puolelle. Lenkille lähdettäessäkään koira ei saa rynnätä rajan yli, vaan se pyydetään istumaan ja se saa tulla rajan yli vain luvan kanssa.

3. Hännänjahtaamista esiintyy usein roduilla, joilla on voimakas saalisvietti.

Koira on voinut pentuna jahdata häntäänsä ja ihmiset ovat tietämättään vahvistaneet toimintaa nauramalla tai härnäämällä koiraa hännän kanssa, koska pyöriminen on ollut omistajien mielestä aluksi hupaisaa ja hassun näköistä. Koira alkaa jahdata häntäänsä, koska on oppinut sillä tavalla saamaan omistajansa huomion, on se huomio sitten positiivista tai negatiivista.

Hännänjahtaaminen voi olla myös sijaistoimintaa, joka johtuu usein turhautumisesta ja liian vähäisestä aktivoinnista.

Koirat voivat jahdata takapäätään myös silloin, kun niillä on matoja tai anaalirauhaset on täynnä.

Jos koiraa ei saa lopettamaan hännänjahtaamista käskystä, vaan toiminnan kesto on liioiteltua, se on pakko-oireista käyttäytymistä. Silloin ei pelkkä käytösterapia ja ympäristöolosuhteiden muuttaminen auta, vaan koira tarvitsee käytösterapian lisäksi lääkitystä 3- 8 kuukauden ajan.

Koiran muu käyttäytyminen ja tilanteet, joissa hännänjahtaamista esiintyy, kertovat tarkemmin käyttäytymisen syystä.

Janita

1. Mitä kaikkia koiriin liittyviä ammatteja on olemassa?

2. Mitä kaikkea voi harrastaa bichon frisen kanssa, kun niin monet lajit ovat pk-lajeja ja kilpaileminen kiinnostaisi?

3. Onko pelastushaulla ja haulla jotain eroa?

- Kyselijä –

Hei Kyselijä!

1. Koirien kanssa ovat tekemisissä mm. eläinlääkärit, pieneläinhoitajat, kennelyrittäjät, koiranomit, koiraterapeutit, ongelmakoirakouluttajat, koirankouluttajat, kasvattajat, trimmaajat, koirahoitolanpitäjät, eläinsuojeluvalvojat, koirahierojat, eläinfysioterapeutit, avustajakoirakouluttajat ja koiranohjaajat tullissa, poliisissa, opaskoirakoululla ja armeijassa.

2. Voit kilpailla bichonin kanssa agilityssä ja tottelevaisuudessa. Suomessa ei vielä järjestetä virallisia flyball-kilpailuja, mutta sitäkin lajia voit harrastaa. Joissakin kaupungeissa rauniotoimintaankin pääsee mukaan kaikenrotuisilla, vaikka ei kokeita pääsisikään suorittamaan. Ja tietysti voit käydä näyttelyissä, mutta se tuskin tyydyttää kilpailuviettiäsi.

3. Pelastushaussa ja palveluskoirien hakukokeessa on erilaiset säännöt ja tehtävät, jotka koiran täytyy suorittaa.

Janita

Kuinka lähellä agilitytreeniä koiraa on lämmiteltävä? Jos lenkitän koiran ja ajan treenipaikalle vartin, onko koira lämmiteltävä uudelleen?

- Agilitaaja –

Hei Agilitaaja!

Lämmittelyn jälkeen voit hyvin pitää n. 5-10 minuutin tauon, jolloin koira saa hengityksen tasaantumaan. Lämpimässä autossa voit siis kuljettaa koiran treenipaikalle ilman, että sinun tarvitsisi lämmitellä sitä uudestaan. Kylmällä ilmalla koira jäähtyy nopeammin, joten talvella lämmittelyn kanssa pitää olla tarkempi. Jos koira joutuu kentällä odottamaan pitkään omaa suoritusvuoroaan, on hyvä liikuttaa sitä ennen radalle menoa.

Janita

Miten koiran eroahdistusta voidaan kotioloissa vähentää?

- Eeva -

Hei Eeva!

Tämä kysymys vaatisi viisi sivua vastaustilaa, joten kerron tässä muutamia kaikille eroahdistuskoirille yhteisesti käyviä ohjeita.

Eroahdistus voi ilmentyä kolmella tavalla, haukkumisena, tarpeiden tekemisenä sisälle tai paikkojen tuhoamisena yksin ollessa. Eroahdistus johtuu liiallisesta riippuvuudesta omistajaan. Omistan ollessa kotona, eroahdistuskoira seuraa omistajaa huoneesta toiseen, yrittäen tunkea jopa vessaan mukaan. Yksinoloajalla ei ole merkitystä, koira oirehtii samalla tavalla, on se sitten yksin tunnin tai kahdeksan tuntia. Eroahdistuksesta kielii myös se, ettei koira ole koskenut leluihinsa, ruokaan tai luihin yksin ollessaan.

Eroahdistuskoiraa aletaan kouluttaa itsenäisemmäksi mm. paikallaolo-, aktivointi- ja "kielletty huone" - harjoituksilla. Aluksi kaikki koiran mielestä tärkeät asiat, kuten ruoka, aktivointilelut ja luut tulevat vain koiran ollessa yksin. Koiran ei anneta nukkua sängyssä, eikä maata sylissä sohvalla. Omistaja tekee aloitteet leikkimiseen, syömiseen ja ulkoiluun. Koiran elintilaa voidaan pienentää yksinolon ajaksi. Jos koira hermostuu jo omistajan aikeista lähteä, tehdään lähtöelkeistä koiralle merkityksettömiä. Puetaan takkia päälle ja mennäänkin katsomaan telkkaria, otetaan avaimet ja laitetaan kengät jalkaan, mutta mennäänkin tekemään ruokaa jne. Omistajan kotiinpaluusta ei tehdä suurta riemuhetkeä, vaan kotoa lähdettäessä ja kotiin tullessa, koiraa ei huomioida 20 minuuttiin.

Näiden lisäksi puututaan käyttäytymiseen ongelmakohtaisesti, sen mukaan minkälaisena oireena eroahdistus ilmenee. Tämä voi kuulostaa kylmältä ja raa'alta, mutta koira kärsii paljon enemmän päivittäisestä ahdistuksesta ja omistajan vihaisuudesta kotiin palatessa kuin muutaman kuukauden itsenäisyysharjoittelusta.

Koiralle voi hakea terapiaharjoittelun tueksi eläinlääkäriltä Clomicalm-kuurin. Se ei yksistään poista ongelmia, vaan koira tarvitsee aina ympäristöolosuhteiden muutoksia lääkityksen lisäksi.

Janita

Hei!

Minulla on 5-vuotias snautseriuros. Meille tullessaan se oli 3-vuotias, joten emme kouluttaneet sitä sisäsiistiksi yms. Se on käynyt koirakoulun pentuna, mutta sitä ei aika ajoin huomaa: koira ei tottele tänne-käskyä ja on muutenkin tottelematon. Perusasiat se osaa vain herkun kanssa. Hannes on kiltti, villi ja joskus itsepäinen. Pari viikkoa meillä asuttuaan oli usein hetkiä, jolloin Hannes oli ihan kuin ei olisi kuullut, mitä sille sanottiin,

1. Pitäisikö se viedä uudestaan koirakouluun?

2. Miksi Hannes murisee vastaantuleville koirille? Voisiko syynä olla epävarmuus? Asumme omakotitalossa, vaikuttaako ympäristö? Miten murinan saisi loppumaan?

3. Vanhempani ovat eronneet ja isäni asuu rivitalossa, joten käymme viikoittain siellä. Onko paikasta toiseen ravaamisesta haittaa?

4.Voimmeko muuttaa omakotitalosta tilavaan kerrostaloasuntoon? Miten yhtäkkinen paikanmuutos vaikuttaa haukkuumme?

5.Ulkoilutamme hauvaamme 3-5 kertaa päivässä. Teemme pitkiä lenkkejä. Saako Hannes tarpeeksi liikuntaa?

6. Annamme aamulla ja illalla Mustista ja Mirristä ostettua Nutranuggetsia, Meille sanottiin, että sitä annetaan tietty määrä mitalla annostellen ja että siitä koira saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Onko totta?

7. Kun äitini oli työn takia poissa viikot, hauva oksenteli, vahti näkemiään autoja ja odotti kovasti "pomonsa" kotiin paluuta. Mistä oksentelu johtui?

8.Tarvitaanko pentuajan jälkeen uusia rokotuksia?

- Hanna –

Hei Hanna!

1. Jos haluat tottelevaisen koiran, sitä on koulutettava läpi elämän ja päivittäin. Koirakoulusta on hyvä aloittaa, koska siellä neuvotaan mitä ja miten pitää harjoitella.

2. Lue Mintun 1. kysymyksen vastaus.

3. Koirat ovat sopeutuvaisia eläimiä. Kunhan niillä on joku tuttu ja luotettava ihminen mukana, niin ne yleensä hyväksyvät kaikenlaiset elinolosuhteet ja niiden muutokset.

4. Riippuu koirasta miten muutto vaikuttaa. Jos koiranne on tottunut omakotitalon hiljaisuuteen, se voi aluksi haukkua kaikkia kerrostalon uusia ääniä, kuten rappukäytävässä liikkuvia ihmisiä, naapureiden ovikellojen soimista tai hissin kolahdusta. Jos koiranne on tottunut olemaan paljon omakotitalon pihalla, se voi kerrostaloon muutettaessa stressaantua myös jatkuvasta sisällä olosta.

5. Koiran pitää päästä ulos vähintään kolme kertaa päivässä. Suursnautserin kokoisen koiran tulisi saada liikkua vähintään 1,5 tuntia päivässä.

6. NutraNuggets on hyvää ja tasapainoista ruokaa, koiranne ei tarvitse sen lisäksi muuta ruokaa. Koulutuksessa toki kannattaa käyttää herkkupaloja koiran palkitsemiseen.

7. Koirat, samoin kuin ihmisetkin reagoivat stressiin eri tavoilla. Toisilla menee vatsa sekaisin, toisilla hilseilee iho ja joillakin tulee ihan fyysisesti paha olo.

8. Ehdottomasti! Penturokotusten jälkeen seuraava rokotus annetaan vuoden ikäisenä ja sen jälkeen koira pitää rokottaa kahden vuoden välein. Rokottamattomat koirat levittävät tarttuvia tauteja ja voivat siten välillisesti aiheuttaa toisen koiran kuoleman. Välttyisimme monilta tarttuvien tautien epidemioilta, mikäli kaikki koiranomistajat huolehtisivat koiransa rokotuksista.

Janita

Julkaistu Koirat-lehdessä