Osa 2

12.06.2013

KOIRAT LEHDEN KYSYMYS- JA VASTAUSPALSTA osa 2

Kysymykseni koskee reilun vuoden ikäistä seropiamme. Kun se huomaa, että olemme lähdössä jonnekin, alkaa armoton vikinä, joka raastaa hermojamme. Siihen ei tunnu auttavan mikään, eivät rauhoittelut eivätkä rapsuttelut, vaan vikinä alkaa välittömästi uudelleen. Olemme ottaneet sellaisen tavan, että aina, kun olemme lähdössä jonnekin, laitamme koiramme parvekkeelle 'valmistautumisen' ajaksi (pukeutuminen vie noin viisi minuuttia). Kun kaikki on valmista, otamme lemmikkimme sisälle ja lähdemme. Tämä ei tietenkään ole reilua sitä kohtaan, mutta vinkuminen on todella tuskastuttavaa kuultavaa. Ja se on yhtä voimakasta, vaikka olisimme lähdössä koiramme kanssa lenkille. Sama peli jatkuu esimerkiksi kylässä, vaikka paikka olisikin entuudestaan tuttu. Ulkona koiramme käyttäytyy kuin enkeli. Tekemisen puutteesta vikinä tuskin johtuu, sillä tarjoamme lemmikillemme runsaasti aktiviteetteja. Mikä siis neuvoksi?

- ITSEKIN PIAN HERMORAUNIO –

Heippa!

Useimmiten vinkuminen ja läähättäminen johtuvat ylikierroksilla käymisestä. Syy löytyy siis ennemminkin liiallisesta tekemisestä kuin tekemisen puutteesta. Jos koiran kanssa leikitään paljon heitto- ja taisteluleikkejä, sen stressihormonit jylläävät koko ajan täydellä teholla. Näistä stressihormoneista tunnetuimmat ovat adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli. Kun niitä on veressä paljon, koira reagoi kaikkeen liian herkästi ja liioitellusti. Pienikin liike tai ääni saa sen säpsähtämään, tunnetilat ovat ääripäitä ja koiran on vaikea rauhoittua. Eroahdistuskoirilla stressaantuminen omistajan lähtöaikeista on tavallinen oire.

Rapsuttelut ja "rauhoittelut" ovat koiran kannalta katsottuna palkitsevia. Koira ei ymmärrä omistajan puhetta ja tällainen huomioiminen vain lisää ko. toimintaa. Koiran elämästä pitäisi tietää enemmän, kuten millaisia leikkejä sen kanssa leikitään ja kuinka usein. Onko ulkoilu koiran päivän kohokohta, minkä takia se "repeää riemusta" huomatessaan pääsevänsä ulos jne.

Jos koiran elämässä on paljon stressileikkejä, niitä vaihdetaan rauhoittumisleikkeihin. Koira palkitaan aina sen tarjotessa istumista tai maahanmenoa. Lähtötilanteissa koira opetetaan odottamaan tietyssä paikassa. Kun koira pääsee ramppaamaan edestakaisin, se nostaa kierroksiaan ja vinkuminen lisääntyy. Koiralle voi tarjota muuta puuhaa, kuten antaa luu tai siankorva ennen pukemista ja ennen vinkumisen alkamista. Nämä herkut voivat olla tarjolla vain näissä tilanteissa, muuten ne eivät koiraa kiinnosta. Lähtöharjoituksia pitää tehdä useita kertoja päivässä. Välillä vain käydään laittamassa takki päälle ja kengät jalkaan ja otetaan ne taas heti pois. Eli eteiseen meno ei aina tarkoita lähtemistä ja talosta poistumista.

Voitte ottaa yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan, joka tulee paikanpäälle kyselemään koiranne elämästä ja katsomaan miten koiranne käyttäytyy, jolloin hän osaa antaa ohjeet juuri teidän koiranne tapauksessa. Tarkoitushan on puuttua syyhyn, ei pelkkiin oireisiin!

- Janita –

Minulla on kaksi koiraa. Mopsiherramme on 7-vuotias, arvokas veteraani, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Mopsityttömme taas on vasta puolivuotias tärpästikkeli, joka roikkuu jatkuvasti uroksemme poskissa tai niskassa terävillä hampaillaan. Uros vain juoksee turvaan ja kiljahtaa, mikäli hampaat ehtivät tehdä kipeää. Mistä pentumme käytös johtuu? Olemme kuulleet, että sellainen on tyypillistä narttupennuille.

- UROSTAAN SÄÄLIVÄ –

Hei!

Samanlaista käytöstä löytyy molempien sukupuolien pennuilta. koska te päätätte miten koiranne saa käyttäytyä ja mitä se saa tehdä, niin on teidän tehtävänne kieltää ja estää pentua moisesta käytöksestä, mikäli se on ahdistavaa vanhemmalle koiralle. Aikuiset koirat hyväksyvät usein pennuilta paljon sellaista käytöstä mitä muilta aikuisilta ei hyväksytä ja kilteille koirille siitä voi tulla varsinainen riesa, kun pennulla ei ole mitään rajoja.

Kun pennun kiusaaminen menee liialliseksi, kutsukaa pentu pois ja järjestäkää sille muuta puuhaa. Jos pentu ei usko, voitte käyttää esim. vesipulloa apuna. Kieltäminen ja ei-sana ovat huonoja silloin, kun kaksi koiraa on mukana kuviossa. Todennäköisesti vanhempi mopsinne ottaa kiellot itseensä ja pentu ei välitä mitään. Siksi vesi on tässä tehokkaampaa, kun se kohdistuu vain pentuun.

Toinen vaihtoehto, mikä on toiminut joillakin koirilla, on käyttää Eclipsen No-Bite Creamia. Se on kehitetty hevosille estämään loimen, harjan tai hännän pureskelemista. Tämä on hajutonta, helposti pois pestävää ja helppoa levittää, se vain maistuu pahalle. Kun pentu muutaman kerran saa pahaa makua suuhunsa purressaan toista koiraa, tämä ei enää olekaan sen mielestä hauska leikki, jolloin se loppuu.

- Janita –

Tipsu-urokseni täytti juuri kolme vuotta, mutta sillä on yhä yksi ikävä tapa. Se pissailee sisälle! En usko, että se kärsii hädästä, merkkailee pikemminkin. Ärsyttää, kun verhot ja pöydänjalat ovat jatkuvasti pissassa. Onko tähän pulmaan mitään ratkaisua? Auttaisiko kastrointi?

- JATKUVAAN PISSAILUUN KYLLÄSTYNYT –

Hei!

Tarpeiden sisälle tekeminen on 90 % pienten, alle 10 kg painoisten, koirien ongelma. Sisälle merkkailuun voi olla useita syitä.

Lääketieteellinen vika voi aiheuttaa virtsaamishäiriöitä, pidätyskyvyttömyyttä tai tihentynyttä virtsaamista. Sairauden tunnistaa siitä, että virtsaaminen sisätiloihin alkaa yhtäkkiä, koira juo paljon, virtsaa tiheästi myös ulkona ja virtsassa voi olla verta.

Koiran ruoka-ajat voivat olla epäsopivat ulkoiluun nähden.

Eroahdistustapauksissa koira tekee tarpeensa sisälle vain yksin ollessaan.

Johtajuusongelmissa dominoivat koirat merkkailevat tiiviisti rajojaan ja jos perheessä on pahoja johtajuusongelmia, koira merkkaa erityisesti voimakkaasti omistajalle tuoksuvat paikat kuten sängyn.

Puutteellinen sisäsiisteyden opettaminen voi olla syynä, jos koira tekee tarpeitaan sekä sisälle, että ulos ja sisällä useimmiten samaan paikkaan. Tällainen koira ei ole koskaan ollut täysin sisäsiisti yhtäjaksoisesti yli kahta kuukautta.

Liiallinen hormonitoiminta näkyy tiheänä merkkailuna. Lisäksi koiran siitin on ulkona näkyvissä silloin tällöin ja koira astuu mielellään muita koiria, tavaroita tai ihmisen jalkaa. Tällaisilla koirilla auttaa kastrointi. Voitet kokeilla myös eläinlääkäriltä saatavaa hormonipiikkiä. Se ei tehoa läheskään yhtä hyvin kuin kastrointi, eikä kaikilla koirilla, mutta antaa osviittaa koiran tulevasta käytöksestä kastroinnin jälkeen.

Muissa tapauksissa puututaan tapauskohtaisesti syyhyn, joka käytöksen aiheuttaa.

- Janita –

Meillä on vasta muutaman kuukauden ikäinen rottweileruros, joka yrittää jo nyt kokeilla, kuka on kuka. Se ei ärhennä miehelleni mutta minulle kyllä. Rähisemiseen ei ole mitään syytä, koira saattaa vain tulla eteeni ja alkaa murista. Siankorvasta se oli mustasukkainen eikä halunnut päästää lähelleen. Otin koiraamme poskista kunnolla kiinni ja pidin puhuttelun ja katsoin sitä silmästä silmään. Murina loppui siihen. Miten meidän pitäisi toimia rotikkamme suhteen? Koirakouluun olemme menossa.

RÄHISEVÄ ROTIKKA

Heippa!

Nimenomaan pentuaikana, alle 5 kk ikäiselle, opetetaan käyttäytymisen rajat. Nyt pystyt vielä laittamaan koiran kuriin ja puuttumaan tuollaiseen käytökseen. Teit siis ihan oikein. Pahin virhe olisi nyt väistää koiraa ja antaa sen saada tahtonsa läpi murisemalla. Vastaa samalla mitalla takaisin. Ärähdä vielä kovemmin ja tehosteena voit käyttää vettä, ellei pentu muuten väistä. Ei mitään suihkupulloa, vaan sporttipullo josta tulee kunnolla vettä. Ärähdyksen kera voimalla naamalle, se ei satuta kuin pennun egoa hetken aikaa. Kun pentu oppii, että sinä et väistä, se ei tule sinua enää haastamaankaan. Nyt se kokeilee rajojaan, kuinka kenenkin kanssa saa käyttäytyä ja kuka määrää missäkin asiassa.

Sinun pitää myös tehdä itsestäsi tärkeä koiran elämässä. Vie sitä ulos, leiki ja kouluta. Koiralle tärkein ihminen on yleensä se, joka sitä kouluttaa ja opettaa, ei se, joka antaa ruokaa. Aina antaessasi pennulle ruokaa, luun tai siankorvan, pyydä sitä aina ensin ansaitsemaan herkkupala tottelemalla sinua.

- Janita –

Olen harkinnut uudelleenkouluttautumista, ja koirahierojan ammatti kiinnostaa kovasti. Missä alaa voi opiskella, kuinka pitkään opinnot kestävät ja maksavatko ne jotakin? Entäpä tämänhetkinen työllisyystilanne, riittääkö esimerkiksi pääkaupunkiseudulla töitä?

TULEVA HIEROJA?

Hei!

Tällä hetkellä koirahierojaksi voi opiskella useissa paikoissa ja opintojen kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Myös hinta vaihtelee sen mukaan, kenen järjestämää opetus on.

Työllisyystilanne on pääkaupunkiseudulla hyvä, kun koiraharrastajia on paljon ja esim. agilityihmiset käyttävät koiriaan säännöllisesti lihashuollossa. Nimi ja asiakaskunta kuitenkin pitää ansaita. Valmista jonoa ei kenenkään oven taakse ilmesty valmistumisen jälkeen, vaan asiakaskunta laajenee sen mukaan kuinka paljon positiivista palautetta sinusta leviää. Kuten joka ammatissa, pelkkä titteli ei tee kenestäkään hyvää työssään. Toiset ovat luonnostaan parempia kuin toiset. Toisilla on ns. koira touchia ja kyky kuunnella kädellään, nämä ihmiset saavat tietysti nopeasti levitettyä mainettaan ja hankittua vakituisen asiakaskunnan.

- Janita –

Julkaistu Koirat-lehdessä